Tutustu kissoihimme

Albergassa asuu neljä tyttökissaa: Alla, Iines, Irina ja Lilla. Sijoituksessa Helsingissä asuu Usva. Alla ja Iines tulivat ensimmäisinä kissoina yhtä matkaa sijoituskissoiksi ja saivat kasvattajilleen yhdet pentueet. Alla on kahden Albergan pentueen emo, Iines ei saanut enää muita pentuja. Irina on ensimmäisestä Albergan pentueesta, ja Lilla taas on Irinan pentu sen ainoasta pentueesta. Etäperheeseen kuuluvat tytöt Usva ja Siri sekä kollipoika Zoro.

maanantai 10. joulukuuta 2018

Kukkaruukkujen selviytymiskeinoja kissakodissa

Joulun lähestyessä olen intoutunut hankkimaan joulukukkia. Kissojen kanssa olen joutunut hyväksymään tosiasian, että ne syövät kukkani kumminkin. Enää on siis tehtävissä vain mitä pystyy vahinkojen minimoimiseksi. Ensimmäinen on tietysti se, että varmistetaan ettei kukista ole kissoille haittaa, eli ne eivät ole myrkyllisiä. Kukkavalinnoistani voi lukea lisää täältä. Toinen elämää helpottava asia olisi, että kissat eivät kaada kukkaruukkuja nurin ja multia maahan. Tässä on ollut tekemistä, ja on kokeiltukin muutamaa kikkaa.

Jotkut ovat kertoneet käyttävänsä sinitarraa kukkaruukkujen ja koriste-esineiden kiinnittämiseen alustaansa. Muitakin kiinnitysaineita on, mutta kannattaa miettiä, millaiseen alustaan aikoo esineitä kiinnittää, ja jääkö kiinnitysaineesta siihen jälkiä. Tilasin kokeeksi Kiinasta pieniä geelityynyjä, joiden alkuperäinen käyttötarkoitus ilmeisesti olisi esineiden pitäminen paikallaan auton kojelaudalla. Jos siinä nyt jotakin pitää säilöä. Kokeilin yhteen alusruukkuun tällaista tyynyä, ja pinta jolle kiinnitettiin on lasinen pöytälevy. Geelityyny tuntui hyvin tarttuvalta, ja kukkaruukkukin pysyy hyvin paikallaan huolimatta sen pohjan epätasaisuudesta. Tyyny vaikutti kyllä siltä, että jos kiinnitettävä esine ei peitä sitä kokonaan, se keräisi itseensä pölyä ja roskaa.
Geelityynyllä on molemmin puolin tarttuva pinta

Toinen kiinantilaus on ollut seinään kiinnitettävät ruukkutelineet. Yhdessä telineessä on kaksi suojaruukkua, ja niitä voi pinota päällekkäin tai koota vierekkäin näyttäväksikin seinäksi. Haittapuolena on, että pitävä kiinnitys vaatii ruuvikiinnityksen. Kokeilin ensin pitävällä kaksipuolisella teipillä, mutta eihän sekään ihmeisiin pysty.

Ruukut voi kiinnittää päällekkäin kukkaseinäksi

Amppeli on sitten keino pitää kukat kissojen ulottumattomissa. Tai ainakin meillä, kun kissojen pahin liito-oravaikä on jo ohi, eivätkä ne enää viitsi katonrajassa hyppiä. Amppelissakin on yleensä hankaluutena se, että se vaatii kiinnityskoukun kattoon, tai muun ratkaisun. Meillä sattui olemaan edellisen asukkaan jäljiltä kaksi koukkua katossa, juuri sopivasti kesällä Biolanin outletista löytämälleni amppeliratkaisulle. Ilo-amppelissa on läpikuultava akryylilevy, jossa on kaksi reikää kukkaruukkuja varten. Levy kiinnitetään vaijerilla, ja niitäkin voi vaijerien pituutta säätämällä ripustaa useita päällekkäin. Meillä katossa roikkuu kaksi amppelia, eli neljä ruukkua. Ilo-sarjaan kuuluu altakastelu- sekä orkidearuukkuja, mutta amppelissa voi tietysti käyttää myös muita sopivan kokoisia ruukkuja.

Ruuviton ratkaisu kukkaruukkujen kiinnittämiseen on kotimainen Floreti-kukkateline. Se kiinnitetään ikkunankarmissa oleviin ikkuna-avaimen reikiin. Teline on valkoiseksi maalattua alumiinia, joten valkoisen ikkunankarmin yhteyteen se kiinnittyy melko huomaamattomasti. Pakkauksessa on mukana kolme telineeseen kiinnitettävää ruukunpidikettä, mutta tarvittaessa niitä voi tilata lisää. Telineen runko koostuu kahdesta eri osasta, jotka ovat keskenään eri paksuutta, joten ruukunpidikkeitäkin oli pakkauksessa kahdella eri paksuudella. Niinpä kaikkia ruukkuja ei saatu kiinnitettyä tassujen ulottumattomiin, vaan alimman keikattua piti suosiolla jättää yksi helpommin kissojen saataville. Ruukunpidikkeitä en saanut kiristettyä niin tiukalle, etteikö niitä kissa yrittäessään saisi kumoon, mutta kun ruukun jätti kissojen ulottuville, ei sitä enää kukaan ole keikuttanut. Telinettä on kaksi mittaa erikokoisia ikkunoita varten, mutta ainakin meillä lyhyempi teline on riittävä asunnon korkeimpaan ikkunaan. Telineen asennus oli helppoa, eikä mitään työkaluja tarvittu. Erityiskiitosta yritykselle pitää antaa siitä, että se osallistuu osatyökykyisten ja muiden vaikeasti työllistyvien työllistämiseen pakkauttamalla komponentit tamperelaisella TITRY ry:llä! 
Floreti-kukkateline kiinnitetään ikkunakarmin avainaukkoihin


Joulukuusi kannattaa kiinnittää tukevaan jalkaan. Tarvittaessa kuusen pystyssä pysymistä voi varmistaa vielä kiinnittämällä sen narulla latvasta kattoon. Meillä kuusi on saanut olla yllättävänkin hyvin rauhassa, vain kuusen jalasta on käyty varovasti juomassa vettä. Tämä kuusi osaakin ilmeisesti huolehtia itsestään, sillä kissojen lähentymisyritykset on torpattu koristeiden kalinalla, joka näyttää toimineen ainakin alkuun hyvänä pelotteena.
Tukeva jalka pitää puun pystyssä

Joulukukkaostoksilla

Joulu on parin viikon päästä, ja nyt on tietenkin aika hankkia joulukukkia. Kun kotona on kissoja tai muita lemmikkejä, on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että kukat eivät ole näille vaaraksi. Tututkin joulukukat saattavat olla myrkyllisiä, ja asetelmien nauha- tai muut koristeet voivat kiinnostaa kissaa, mutta ovat todella vahingollisia nieltynä. Asetelmissa kannattaa myös varmistaa, että mikään istutuksen kasvi ei ole myrkyllinen.

Asetelmissa saattaa olla mukana myrkyllisiä kukkia

Kattava suomenkielinen kasviluettelo löytyy HUSin Myrkytystietokeskuksen sivulta. Sivustolle on listattu kasvit suomen- ja ruotsinkielisillä nimillä, minkä lisäksi hakutoiminnolla voi etsiä myös latinankielisillä nimillä. Sivusto on kohdennettu ihmisille, mutta pienellä varauksella sitä voi hyvin soveltaa myös lemmikeille. Joihinkin kasveihin on erikseen mainittu myrkyllisyydestä kissoille, jos kasvi on ihmisille myrkytön (esim. valkolilja). Hieman päänvaivaa on itselleni aiheuttanut listauksessa käytetty määritelmä: “Kasvi on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita”. Mikä on pienen kissan pieni määrä, joka ei aiheuta haittaa? Tämä määritelmä koskee yleisistä joulukukista ainakin hyasinttia, tulppaania, ritarinkukkaa eli amaryllista, skimmiaa ja jouluruusua. Yleensä olen varovainen paitsi myrkyllisiksi tietämieni kasvien, myös kaikkien sipulikasvien suhteen. Myrkyllisissä sipulikasveissa suurin pitoisuus on kuitenkin tavallisesti sipulissa.
Jouluruusu ja skimmia ovat myrkyllisiä
 
Täydentävän englanninkielisen  listan tuo käyttöön American Society for the Prevention of Cruelty to Animals, eli ASPCA. Järjestön kotisivulla on listattuna myrkylliset ja myrkyttömät kasvit kissoille, koirille ja hevosille. Sivustolla kerrotaan kunkin kasvin myrkyllinen aine sekä sen aiheuttamat mahdolliset oireet. ASPCAn sivusto ei ole ihan yhtä helppokäyttöinen kuin HUSin. Saatavilla olisi myös mobiilisovellus, jonka käyttöön en ole vielä ehtinyt tutustua.

Kukkakaupassa onkin sitten kävelty nämä kaksi sivustoa puhelimessa auki. Kotiin löytyy kyllä monia jouluisia kukkia, jotka eivät ole haitallisia lemmikeille. Jouluisuuden määrittelee toki jokainen itse, itselläni se tarkoittaa punaisen, vihreän, valkoisen ja hopeisen harmaan yhdistelmiä. Glitterit eivät omiin kukkiini eikä kissojen suuhun kuulu. Tässä omat valintani tähän jouluun:

Ardisia on värikäs punamarjainen kasvi. HUSin luettelon mukaan se on myrkytön, ASPCAn sivustolta sitä ei löytynyt. Jonkin verran googlesta löytyi arveluja sen myrkyllisyydestä, mutta täällä on jo ehditty maistella ja hengissä vielä ollaan. Kukat on kuitenkin nostettu enemmän aterioinnin ulottumattomiin.
Ardisia on HUSin mukaan myrkytön


Hopealanka on HUSin mukaan myrkytön, ja se on meillä siihen malliin maistunut, että ei siitä uskoakseni ole haittaa.
Hopealanka maistuu
Joulukaktus on kummankin luettelon mukaan myrkytön. Niitä löytyy monissa väreissä, ja ne kukkivat näyttävästi.

Lamosalali eli koristepuolukka on myös HUSin mukaan myrkytön eikä sitäkään löydy ASPCAn listalta. Sillä on myös kirkkaan punaiset marjat, ja se tosiaan muistuttaa sekä lehtien että marjojen osalta puolukkaa, sen suurennettua versiota.

Ludisiaa ei löydy sitten taas HUSin listalta, mutta se kuuluu kämmekkäkasveihin, jotka ovat pääsääntöisesti myrkyttömiä. Helppohoitoisella ludisialla on kauniit tummanvihreät lehdet ja pienistä valkeista kukista muotoutuvat kukinnot. Sitä kutsutaan myös maaorkideaksi tai koruorkideaksi. Myös orkideat ovat kämmekkäkasveja, ja vaarattomia. Ne ovat myös upeita kaikkina vuodenaikoina.

Tulilatva on HUSin mukaan myrkytön, mutta ASPCA ilmoittaa sen olevan myrkyllinen koirille ja kissoille aiheuttaen oksentelua, ripulia ja harvinaisesti rytmihäiriöitä. Meillä näitä on ollut HUSiin luottaen usein, eikä haittoja ole ilmennyt. Se ei kylläkään edes kuulu kissojen mielestä maistuvimpiin kasveihin, vaan muita mutustellaan ensin.
Lamosalali, tulilatva ja valkoinen joulukaktus

Pakilan kukkatalossa oli ystävällisesti huomioitu myös kissat: kukkatalon jouluosastolla oli tarjolla vehnänorasruukkuja, joten pitihän kisuille tuoda omakin kasvi. Aina ei silti kuitenkaan käy niin, että kissat ensimmäiseksi valitsisivat syödäkseen niille tarkoitetun kasvin.
Vehnänoras on sallittu herkku
Joulutähteä pidetään yleensä myrkyllisenä, mutta se on mainettaan parempi: HUSin mukaan se on paikallisesti ärsyttävä. Sen maitiasneste saattaa ärsyttää ihoa, mutta yhtä lailla limakalvoja suussa ja ruuansulatuksessa, sekä siten aiheuttaa pahoinvointia. Myös ASPCA arvioi sen myrkyllisyyttä yleensä liioiteltavan. Meillä tässä vaiheessa jo muista syistä hengiltä päässeet joulutähdet eivät herättäneet suurta kiinnostusta kissoissa.

Niin, joulukuusi on myrkytön. Koristeiden valinnassa kannattaa käyttää harkintaa, ainakaan meillä kimallenauhoja ei voi missään nimessä käyttää. Myös valojen kanssa kannattaa olla varovainen, jos sähköjohdot kiinnostavat. Paristokäyttöinen led-valosarja on sähköturvallisempi kuin verkkoon liitettävä. Meillä kissat ovat antaneet kuusen olla yllättävästikin rauhassa, mutta kuusen jalan vesi kiinnostaa. Mitään kemiallisia lannoitteita ei siis voi kuuselle antaa.
Hyvää jouluaikaa!